Heipsan kaikille! Ei ole tullut kirjoiteltua vähään aikaan mitään kun on sesonkiaika alkanut maalauksissa, joululahjatilauksia satelee. Tässä juttua edelliseltä vierailultani, kohta jo menenkin taas uudelleen, pennut täyttävät neljä viikkoa torstaina.

Pennut olivat kehittyneet taas kovasti parissa päivässä. Edellisellä kerralla ne vasta yrittivät josko jalat kantavat, mutta nyt ne köpöttelivät jo ympäriinsä! Muutamia juoksuyrityksiäkin oli, mutta ne päättyivät yleensä mätkähdykseen. :-D Kun saavuin Sarille oli pentulaatikosta jo yksi laita irti. Pentujen maailma oli laajenemassa, laatikko vaihtui lähes koko huoneen kokoiseen aitaukseen. Yksi pentu oli hereillä – viirullinen narttu – ja se oli heti tutkimassa uutta aluetta, koitti maistaa aitaakin.

 Pinja oli taas valtavan iloinen kun tulin katsomaan ja se ramppasi innoissaan edestakaisin. Pennut koittivat leikkiäkin keskenään, maistelivat toistensa tassuja ja yksi yritti syödä kaverinsa korvan. Alustaakin koitettiin pureskella ja hampaat ovatkin jo puhkeamassa joten kohta pureskelu onnistuu jo paremmin. En ole montaa pentuetta nähnyt elämäni aikana, mutta siitä pienestä otoksesta tämä oli hurjin maitobaariporukka! Kapakkatappelun tunnelmaa suorastaan… Ei ihme että Pinjan tissit on mustelmilla, niin hurjalla innolla pennut joivat. Koska viirunarttu oli ollut hereillä aiemmin se oli mennyt hetkeksi nukkumaan ja sillä välillä muut olivat menneet syömään. Sitten kun se heräsi sillä oli juonikas suunnitelma saada kaikki maito itselleen… Se meni penturivin oikeaan reunaan ja ryömi sitten kaikkien pentujen alitse ja lopulta kampesi ne pois. Alussa ne roikkuivat sitkeästi kiinni mutta hetken kuluttua viiru oli yksin syömässä. hehehee Toisaalta muut olivat olleetkin jo aika kauan joten ei niillä enää nälkäkään ollut.

Pennut olivat kovasti uteliaita vieraista, kaikki tulivat mielellään tutkimaan ja maistelemaan meitä. Viiru koitti kiivetä syliinikin ja autoin sen sitten ylös. Sari kertoi, että pennut olivat jo maistelleet jauhelihaa muutamana päivänä ja hyvin oli maittanut, ahneimmaksi toistaiseksi oli osoittautunut viirullinen narttu. Matolääkettäkin olivat saaneet, mutta se ei ollut maittanut yhtä hyvin. Tosi reippaan oloisia ovat ja nyt mulla alkaa olla jo suosikkinikin, alusta asti on ollut tuo viirullinen mielessä ja se tuntuu tällä hetkellä uteliaimmalta, vilkkaimmalta ja ahneimmaltakin! (saattaa olla ”hiukan” puolueellinen mielipide?) Toisaalta nuo ovat vielä niin pieniä, että tilanne voi muuttuakin. Näillä näkymillä kuitenkin haaveissa olisi, että Pinja tulisi kotiin jommankumman narttupennun kera.

Kun olin jo lähdössä Sari laittoi pienen häkin aitaukseen, johon aidan sai kiinnitettyä siihen ettei se voisi kaatua. Häkkiin laitettiin pehmusteita, saivat pennut oman leikkimökin samalla. Ehdotin, että pistäisi pikkuriiviöt häkkiin sanomalehtien levityksen ajaksi. Pennut olivat hiukan väsyneitä ja olivat rauhallisesti pienenä kasana kunnes juuri ovesta mennessäni näin kun yksi ravisti toista niskasta hurjalla innolla! Eka oikein kunnon leikki, mitä näin! ..ja hurja peto oli se viirunarttu… :-)